keskiviikko 13. joulukuuta 2017

Aiemmat raskauteni ja pelko keskenmenosta

Ensimmäisen positiivisen raskaustestin tein tammikuussa 2016. Raskaus päättyi n. rv 22 tienoilla keskenmenoon. Olin hakemassa aborttilääkkeitä, en ollut ollenkaan valmis äidiksi kaiken erotuskan keskellä. Edelleen todella usein käy mielessä, että olisinko voinut tehdä jotain toisin? Syyllisyys ja painajaiset vaivasivat pitkään. Alkuraskaudessa oli pahoinvointia, en pystynyt syömään enkä nukkumaan.

Seuraava positiivinen raskaustesti oli syksyllä 2016. Uusi parisuhde, joka nosti jalat takaisin maan pinnalle. Olin puolen vuoden aikana kasvanut henkisesti paljon vahvemmaksi. Raskaus päättyi keskenmenoon n. rv 8. Stressaan todella herkästi. Koulu ja työasiat olivat sekaisin. Koko raskauden ajan tunsin voimakasta toispuoleista kipua.

Kolmas positiivinen raskaustesti keväällä 2017. Sisälläni kuitenkin oli tunne että tämäkään raskaus ei pääty hyvin. Menin ensiapuun voimakkaan verisen vuodon ja kivun takia. Raskaus oli ollut kohdun ulkopuolinen ja vasemmasta munasarjastani löydettiin 7cm kokoinen hyvälaatuinen kysta.

Kystaa seurailtiin ja toisessa kontrollissa se oli hävinnyt.

Olen pidemmän aikaa miettinyt, että todennäköisesti kysta on vaikeuttanut raskaaksi tuloa/aiheuttanut keskenmenon. Toki elämäntavoilla ja stressillä on ollut oma vaikutuksensa.

Päätettiin vielä yrittää. Tai oikeastaan tästä tärppikierrosta otin käyttöön greippimehun ja vahvan D-vitamiinin. Foolihappoa olen syönyt pidemmän aikaa. Ennen plussaa ehdin tilaamaan 21kpl ovistikkuja. Jos ei tästä kierrosta niin sitten seuraavasta. Rintojen ollessa kipeät vielä parin viikon jälkeen ja menkat olivat kaksi päivää myöhässä päätin tehdä raskaustestin. Vahva plussa, voiko olla?? Aiemmissa raskauksissa plussat olivat haaleita haamuja. Sekin voi osittain selittää miksi raskaudet ovat keskeytyneet, vaikka joillain ihmisillä raskaus etenee normaalisti haaleasta plussasta huolimatta.

Ja niin sitä mennään rv 7. Oireet ovat vähentyneet tällä viikolla. Olo on silti rauhallinen. Mä niin toivon että huomisessa ultrassa näkyisi meidän pienen syke!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti